Yksinäisyyden jäsentäminen on tärkeä tavoite tutkimukselle

Ps. L. Juhani Heiska
Savonlinna

Yksinäisyys on yksi vaikuttajien pääluokka, kun etsitään syitä psyykkiselle pahoinvoinnille, psyykkiselle häiriölle ja negatiivisesti poikkeavalle käyttäytymiselle. Tämän lähtökohdan mukaan siis yksinäisyys sinänsä ei ole ihmiselle positiivista tai negatiivista, mutta se aiheuttaa hyvää tai hyvän kahta vastakohtaa, pahaa ja huonoa. Tässä on samalla myös yksinäisyyden yksi tunnettu jäsennys: Se voi olla positiivista tai negatiivista, tahdon mukaista tai tahdon vastaista, synkkää tai valoisaa ynnä muuta sellaista kaksiluokkaista.

 

Myös lähtökohtaisesti yksinäisyys on tilanne, jonka hahmodominantti  (johon ensisijaisesti kuuluu) on subjektiivisesti koettu eristäytyneisyys, vieraantuneisuus, anomia (sosiologisesti), separaatioangsti tai muu sellainen. Objektiivisuutta on tässä hyvin vaikea todeta ja määritelläkin. Voihan ihminen olla seurassakin yksinäinen.

Kun sitten yksinäisyyttä analysoidaan tarkemmin, niin vivahteita sekä osa-alueita ilmenee paljon ja niiden käytäntöihin sovittaminen vaati jäsentämistä.  Seuraavassa esitettävä jäsennys on syntynyt pitkällisen työn tuloksena. Jokaiseen kohtaan sisältyy tieteellisiä tutkimustuloksia psyykkisen pahoinvoinnin, psyykkisen häiriön ja poikkeavan negatiivisen käyttäytymisen syistä. Lisäksi yksinäisyyden jako neljään pääluokkaan perustuu laajoihin tarkasteluihin. Jo muinaisen Kreikan henkinen ja fyysinenkin hyvinvointi perustui A) teatteriin eli ihmissuhteisiin B) stadioniin eli liikuntaan C) gymnaasiin eli rationaaliseen toimintaan ja D) temppeliin eli ylirationaaliseen toimintaan (Amandry 1984). Myös Lahdessa vuonna 1997 pidetty konferenssi ”Cornerstones for mental health” lienee merkittävä vaihe kyseisessä kehittelyssä (Heiska 1997).

 Yksinäisyyden jäsennys

 A  Y k s i n ä i s y y s    i h m i s s u h t e i s s a: Interpersoonallinen yksinäisyys: sosiaalisessa  kehityksessä,  ystävyyksissä, toveruuksissa, tuttavuuksissa, itsensä muihin vertailuissa tai muussa sellaisessa.

Puolison tai muun elämänkumppanin kuuluminen/kuulumattomuus elämänpiiriin.

Leskeystilanteet, joissa menetyselämys ei ole keskeisin.

Läheisen henkilön läsnäolo/poissaolo.

Asuintoverien määrä, esimerkiksi yksin asuminen.

Lapsen kuuluminen/kuulumattomuus aikuisen elinpiiriin.

Naapuruuteen  kuuluva yksinäisyys,  esimerkiksi  ympäristön välinpitämätön  suhtautuminen, koti‑ikävä tai muu sellainen.

Ystävien, tovereiden ja tuttavien määrä.

Kodin ulkopuolelta tulevat positiiviset huomionosoitukset, esimerkiksi kiitoskirjeet, kunniakirjat, tunnustuspalkinnot tai muut sellaiset.

Ulkomuodon harvinaisuuteen tai erilaisuuteen kuuluva yksinäisyys.

Hoitoon menijän sosiaalisessa ympäristössä käytettävissä olevat tiedonsaantikanavat avunsaantimahdollisuuksista.

B  Y k s i n ä i s y y s    l i i k k u m i s e s s a  /  l i i k u n n a s s a  tai k e h o n  k u n n o s s a: Motoriseen  kehitykseen ja kehon kunnon ylläpitämiseen  tai rentoutumiseen kuuluva yksinäisyys, etäisyydet kulttuuriin kuuluvissa toiminnoissa tai muu sellainen.

Liikkumisen kannalta sopivat etäisyydet pankkeihin, postiin, virastoihin, kirjastoihin ynnä muihin sellaisiin.

Sopivat etäisyydet harrastuspaikkoihin.

Sopivat etäisyydet ystävien, toverien tai tuttavien luo.

Mahdollisuudet osallistua liikuntatilaisuuksiin.

Mahdollisuudet osallistua talkootyyppiseen toimintaan.

Eläinten hoitaminen harrastusluontoisesti mahdollisuuksien ja etäisyyksien kannalta.

Äiti‑lapsi‑suhteen motoriset hahmot, esimerkiksi motorinen melodia.

Saunominen tai puhdistautuminen yksinäisyyden kannalta.

Fyysisen sairauden tai vamman kanssa toimeen tulemiseen liittyvä yksinäisyys.

Hoitojen saatavilla oloon liittyvät fyysiset etäisyydet.

C   Y k s i n ä i s y y s   r a t i o n a a l i s e s s a   t o i m i n n a s s a: Kognitiivisessa kehityksessä,  päivittäiseen  toimeentuloon  tai sosiaaliseen selviytymiseen ensisijaisesti kuuluvassa toiminnassa, pohdiskelussa, suunnittelussa, opiskelussa  tai muussa sellaisessa  koettava  yksinäisyys.

Työn sisältöön kuuluva erillään olo muista ihmisistä.

Työn sisältöön kuuluva yksinäinen päätöksenteko.

Työn sisältöön kuuluva erossa olo läheisistä.

Työn vähäisyyteen kuuluva erillään olo.

Ammatillinen yksinäisyys, vieraskielisyys tai muu sellainen.

Leikkien yksipuolisuus.

Yhteisten asioiden hoitoon liittyvä yksinäisyys.

Kasvatuksen tuensaantiin kuuluva yksinäisyys.

Asunnon laadun ihmisiä erottavat ja yhdistävät piirteet.

Hoitoihin annettava lähiympäristön käytännön tuki tai tuen puute.

D   Y k s i n ä i s y y s   e l ä m ä n k a t s o m u k s e l l i s e s s a   t o i m i n n a s s a: Emotionaaliseen, eettiseen ja esteettiseen kehitykseen, uskontoon, taiteeseen, arvoihin,  aatteisiin  tai muuhun sellaiseen ensisijaisesti liittyvässä toiminnassa koettava yksinäisyys,  kosminen, mystinen, irrationaalinen  yksinäisyys.

Yksin olo aatteensa, ideansa, uskonsa tai elämänkatsomuksensa kanssa.

Täydellisyyden kokemus, niin sanottu flow-kokemus, asubjektiivisuus tai muu sellainen.

Kateusilmiöt.

Ihmisoikeusongelmat yksinäisyysnäkökulmasta.

Pakkohoidon kohteena oleminen.

Itsetyydytys.

Vieraantuneisuus, anomia sosiologisena ilmiönä, normittomuus tai muu sellainen.

Luottamuspulaan liittyvät ilmiöt.

Valeyhteyden kokeminen.

Erilaisten häiriöiden ilmentymiin liittyvät arvostuskysymykset kuten toivottomuus vai toivo.

Tämä jäsennys liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa on jäsennetty myös vaikuttajat 2) mallit, 3) varsinaiset stressitilanteet 4) rangaistus/pettymys elämykset 5) menetykset 6) välttely- tai pakomahdollisuudet ja 7) muutoksien kokeminen ilman välittömiä epämiellyttävyyksiä. Tällaisen jäsennyksen hyödyllisyydestä on esimerkkinä masennuksen kokonaiskuvan muodostaminen oheisessa artikkelissa (Heiska (2014). Overviev of Depression with the Help of the 7x4-field).

Lähteet

Amandry, P. (1984) Delphi and its history. Ateena: Praxiteleus st.

Heiska, J. (1997) Four cornerstones and seven effectors for many purposes in mental health work.  Esitys konferenssissa World congress of the world federation for mental health  6-11- july: cornerstones for mental health,  Lahdessa.

Heiska, J. (2014) Overviev of Depression with the Help of the 7x4-field. Asian Journal of Humanities and Social Sciences, vol. 2, issue-3, August.